Testaa kokeiluilla ja jatkuvalla uudelleentarkastelulla kaikki oletukset joiden varaan rakennetaan, jotta pystyt oppimaan nopeasti, ymmärtämään asioita ja navigoimaan kompleksisuudessa niin tehokkaasti kuin voit.

Todennettavuus – eli tieteellisen menetelmän perustana oleva empirismi – on keskeinen periaate, jonka omaksuminen auttaa meitä toimimaan tehokkaasti kompleksisessa maailmassa, jossa on paljon tuntemattomia muuttujia. Sekä organisaatiot että niiden toimintaympäristöt ovat kompleksisia järjestelmiä, jotka muuttuvat ja muovautuvat jatkuvasti. Se, mitä kulloinkin tiedämme organisaatiosta ja sen vuorovaikutussuhteista on useimmiten alustavaa ja kontekstisidonnaista.

Todennettavuus lisää varmuutta ja vähentää harhaluuloja, jolloin voimme käyttää aikaamme tehokkaasti. Meillä on pyrkimys ymmärtää ja varmistua siitä, mitä ja miksi jotakin tapahtuu, mitä seuraavaksi tulisi tapahtua ja mitä toimenpiteitä se edellyttää. Teemme usein johtopäätöksiä ilman, että varmistamme, perustuvatko ne oikeanlaisille ja riittävän tarkoille olettamuksille ja premisseille. Kompleksissa tilanteissa saatamme pitää kausaalisena syy-seuraussuhteena jotakin, joka itse asiassa on vain asioiden välistä korrelaatiota tai sattumaa. Tällöin tekemiemme toimenpiteiden seurausten ennustettavuus vähenee.

Ilmiöiden ja toimintatapojen havainnointi ja tutkailu, kokeellinen lähestymistapa muutokseen tukee jatkuvaa oppimista ja auttaa organisaatiota kehittymään edelleen tehokkaammaksi ja muutoskyvykkääksi.

Kirkasta hypoteesi

Hypoteesi on alustava selitys tietyn syyn ja seurauksen väliselle suhteelle, joka on sekä testattavissa että kumottavissa. Hypoteesi voidaan todistaa oikeaksi tai vääräksi kokeilemalla.

Organisaatioissa hypoteeseja voidaan muodostaa esimerkiksi siitä, miten työn prosessien tai organisaatiorakenteen muuttaminen parantaisi vaikuttavuutta tai vähentäisi kustannuksia, tai kuinka kokousten aikatauluttaminen eri tavalla lisäisi osallistujien sitoutuneisuutta. Voidaan myös muodostaa hypoteeseja, kuinka tietty tuotteeseen tehty muutos laajentaisi asiakaskuntaa mutta pitäisi samalla olemassa olevat asiakkaat edelleen tyytyväisinä, ja niin edelleen.

Epävarmoissa tilanteissa on hyödyllistä ilmaista kaikki asiaa koskevat kysymykset ja ennakko-olettamat eksplisiittisesti. Kun hypoteesi on kuvattu selkeästi, kysymyksiin voidaan löytää vastauksia ja joko vahvistaa tai kumota esitetyt olettamukset. Liian epämääräinen tai moniselitteinen hypoteesin kuvaus tekee oletuksista vaikeita tai jopa mahdottomia testata. Myös, jos erilaisia olettamuksia on paljon, pyrkimys testata ne kaikki samalla kertaa vie liikaa resursseja suhteessa lopputulokseen. Vähemmän on usein enemmän.

Kokeiluja suunniteltaessa on tärkeä taito on kyky erottaa toisistaan vakiintunut tieto ja pelkät oletukset. Kun tunnistat, mitä et vielä tiedä ja toisaalta myös, mitä pidät totena, löydät kysymyksiä ja oletuksia, joita voit käyttää hypoteesin rakentamiseen.

Kompleksisilla toimialuilla käytettävä hypoteeseihin pohjautuva lähestymistapa perustuu sille, että tehdään kokeiluja hypoteesien vahvistamiseksi tai kumoamiseksi. Näin voidaan nopeasti löytää toteuttamiskelpoisia ideoita tai kumota hypoteesit pätemättöminä. Kokeilujen myötä voidaan saavuttaa tavoitteet tehokkaammin, mutta ne auttavat myös vahvistamaan tai kumoamaan tavoitteisiin liittyviä olettamuksia.

Suunnittele hyviä kokeiluja

Kokeilu on kontrolloitu testi, joka on suunniteltu todistamaan tai kumoamaan hypoteesi. Kokeilujen avulla saat validoitua tietoa siitä, miten tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin kannattaa vastata. Tämän lisäksi kokeilujen tulokset auttavat tarkentamaan alkuperäistä hypoteesia ja jopa kehittämään uusia hypoteeseja, joita voidaan edelleen testata lisäkokeiluilla.

Ennen kokeilun aloittamista on tärkeää määritellä ja dokumentoida kokeilun sisältö ja kulku huolellisesti. Hyvä kokeilun kuvaus sisältää luettelon tehtävistä asioista sekä tarvittaessa niiden toteutustavasta, sekä luettelon muuttujista, joita seurataan ennen kokeilua, sen aikana ja/tai sen jälkeen.

Määritä ja dokumentoi kokeilun onnistumisen ja epäonnistumisen kannalta merkitykselliset kynnysarvot ja kuvaa ne tarkasti arviointikriteereissäsi. Määrittele erityisesti, millainen tulos todistaisi hypoteesin vääräksi. Kun kokeilu on käynnissä, vältä tekemästä siihen muutoksia. Jos sinun on välttämätöntä muuttaa jotakin, dokumentoi muutokset tarkasti - muussa tapauksessa mittaustuloksesi voivat olla merkityksettömiä. On erittäin tärkeää mitata tunnistetut merkitykselliset muuttujat ennen kokeilun aloittamista, jotta varmistetaan, että kokeilun suunnittelussa ei ole tapahtunut virhettä ja kynnysarvot jo lähtökohtaisesti täyty.

Käsittele päätöksiä kokeiluina

Kompleksisessa toimintaympäristössä on mahdotonta ennustaa kaikkia tapoja, joilla se reagoi tehtyyn muutostoimenpiteeseen. Siksi kokeilun konseptia voidaan soveltaa myös päätöksentekoon: kaikkia merkittäviä toiminnallisia ja hallinnollisia päätöksiä on arvokasta tarkastella kokeiluina ja dokumentoida huolellisesti päätöksellä tavoitellut tulokset ja niiden arviointiperusteet. Myös päätöksiä kannattaa tehdä yksi kerrallaan aloittamalla tarkoituksenmukaisimmalta tai loogiselta vaikuttavasta lähtökohdasta ja kehittää päätöstä iteratiivisesti tuloksista opitun perusteella.