Testaa käykö argumentti vastaperusteesta

Sisällys

• toc {:toc}

Yleistä

Kun joku esittää mahdollisen vastaperusteen eli argumentoi jonkin asian muuttamisen puolesta, tarkastele, johtaisiko asioiden muuttamatta jättäminen seurauksiin, jotka halutaan välttää, tai antaako argumentti lisätietoa tavoista parantaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tutki ja tarkenna kutakin argumenttia tarpeen mukaan, jotta mahdolliset väärinkäsitykset tunnistetaan ja voidaan eliminoida pelkkiin olettamuksiin, henkilökohtaisiin mieltymyksiin tai mielipiteisiin perustuvat argumentit. Ne argumentit, jotka tarkastelun jälkeen katsotaan vastaperusteeksi, tulee sitten ratkaista.

Argumenttien käsitteleminen

Hedelmällisen vuoropuhelun käymiseksi on tarpeen ymmärtää, että jokainen argumentti muodostuu sarjasta väittämiä: jokaisella argumentilla on yksi tai useampia lähtöoletuksia, joista muodostuu argumenttina esitetty johtopäätös.

Jokaisen argumentin lähtoletukset voidaan käsitellä yksittäin, jonka jälkeen on mahdollista analysoida, muodostuuko niistä todellisuudessa esitetty johtopäätös (argumentti).

Argumentti kannattaa esittää muodossa, joka tekee lähtöoletukset ja johtopäätökset näkyväksi, esimerkiksi näin:

1 Ensimmäinen lähtöoletus
2 Toinen lähtöoletus
– – – – – – – –
Siksi: johtopäätös

Fasilitaattori: pyydä ryhmää luettelemaan lähtöoletukset ja selittämään niistä muodostuva päätelmä, ja jatka sitten siitä.

Voi olla hyödyllistä listata lähtöoletukset ja päätelmä esimerkiksi fläppitaululle tai elektroniselle keskustelualustalle.

Kun argumentti on purettu näkyviin, ryhmä voi esittää fokusoituja kysymyksiä ymmärtääkseen kunkin väitteen perustelut ja nostaa esiin ne, joista se on eri mieltä. Myös erimielisyydet voidaan kuvata edellä esitetyllä menetelmällä.

Kun lähtöoletus on hyväksytty, se merkitään valmiiksi. Mikäli keskustelun aikana nousee esiin uusia lähtöoletuksia, ne lisätään luetteloon. Paikkaansa pitämättömiksi todetut lähtöoletukset puolestaan poistetaan. Kun eteneminen kirjataan tällä tavalla, varmistetaan, että kaikilla on samanlainen ymmärrys argumenttien nykytilasta.

Jos yhteisymmärrystä on vaikeaa saavuttaa: Ryhmätilanteissa voi toisinaan osoittautua mahdottomaksi välittömästi ratkaista erimielisyyttä jostakin mahdolliseen vastaperusteeseen liittyvästä väittämästä. Tämä johtuu usein siitä, että ryhmältä puuttuu jotakin olennaista dataa, tietoa tai asiantuntemusta. Tällaisissa tilanteissa eräs tapa käsitellä asia on uudelleenkehystää epävarmuutta aiheuttava mahdollinen vastaperuste. Jos uudelleenmuotoiltua väitettä voidaan sitten pitää vastaperusteena, se pystytään ratkaisemaan lisäämällä ehdotukseen ehto, että kyseistä kiistanalaista väittämää koskevat tosiseikat pitää selvittää ja kirjata.

Prosessi sen testaamiseksi, käykö argumentti vastaperusteesta

Prosessi, jolla testataan, voidaanko argumentteja pitää vastaperusteena, on muunnelma perustellun päätöksenteon toimintatavasta.

Vaihe 1: Esitä mahdollisena vastaperusteena pidettävä argumentti.

Vaihe 2: Ymmärrä argumentti.

Vaihe 3: Tarkista mahdollinen erimielisyys siitä, voiko väitettä pitää vastaperusteena (esim. käsiäänestys). Erimielisyyksien syyt esitetään seuraavassa vaiheessa.

• Jos erimielisyyttä ei ole, väite katsotaan vastaperusteeksi, ja voidaan nyt ratkaista.
• Muussa tapauksessa käy erimielisyydet läpi yksi kerrallaan ja

Vaihe 4: Tutki erimielisyyden syyt:

• Jos osoitetaan, että alkuperäinen väite on (kokonaan tai osittain) virheellinen, tai että pätevistä perusteluista huolimatta sitä ei voida pitää vastaperusteena, jatketaan seuraavaan vaiheeseen.
• Muussa tapauksessa palataan vaiheeseen 3 ja tarkistetaan mahdolliset uudet erimielisyydet.

Vaihe 5: Yhdistä edellisessä vaiheessa ilmennyt lisätieto alkuperäiseen argumenttiin:

• Jos alkuperäinen argumentti pätee uudelleenmuotoiltuna edelleen, testaa se vaiheen 3 mukaisella tavalla mahdollisten erimielisyyksien osalta.
• Muussa tapauksessa on nyt osoitettu, että argumentti ei ole vastaperuste.

Alta löydät lisää ohjeita kunkin vaiheen läpikäymiseen. Kuten kaikissa S3-toimintatavoissa, voit muokata omaan kontekstiisi sopivasti lähestymistapaasi sen testaamiseksi, käyvätkö argumentit vastaperusteista .

Vaihe 1: Esitä argumentti

Esitä esiin noussut argumentti mahdollisena vastaperusteena.

Fasilitaattori kysyy henkilöltä, jolla on mahdollinen vastaperuste: Voisitko perustella väitteesi?

Vaihe 2: Ymmärtäkää esitetty argumentti

Varmista, että kaikki ymmärtävät argumentin.

Fasilitaattori kysyy kaikilta: Onko kenelläkään kysyttävää argumentin ymmärtämiseksi paremmin?

Kaikki: Jos et ymmärrä jotakin, esitä selventävä kysymys. Argumentin esittäjä selittää sitten tarkemmin, kunnes kaikki ymmärtävät.

Vaihe 3: Tarkistakaa, onko argumentista erimielisyyttä

Kaikki pohtivat esitettyä argumenttia ja ilmoittavat, jos ovat siitä eri mieltä.

Kaikki: Pohdi, voidaanko esitettyä väitettä pitää vastaperusteena vai ei.

Huom.: Jos prosessi on ryhmälle uusi, fasilitaattori voi ääneen kehottaa kaikkia miettimään: Voidaanko tätä argumenttia pitää vastaperusteena?

Fasilitaattori kysyy: Onko kukaan täysin tai osittain eri mieltä siitä, että tätä argumenttia voidaan pitää vastaperusteena? Jos näin on, nosta kätesi.

• Jos kukaan ei ole eri mieltä: argumentti katsotaan vastaperusteeksi. Jatka vastaperusteen ratkaisemiseen.
• Jos joku on eri mieltä: jatkakaa seuraavaan vaiheeseen.

Vaihe 4: Tutkikaa erimielisyyden syitä

Valitse ryhmästä joku henkilö, joka on ilmaissut olevansa eri mieltä, ja selvitä, onko erimielisyys perusteltu:

4.1. Esittele syy erimielisyyteen: Fasilitaattori pyytää: Selittäisitkö miksi alkuperäinen argumentti on kokonaan tai osittain virheellinen.

4.2. Ymmärrä erimielisyyden syy: Fasilitaattori kysyy: Onko argumentin ymmärtämiseksi tarkentavia kysymyksiä?

4.3. Tarkista mahdollinen erimielisyys erimielisyydestä: Fasilitaattori kysyy: Onko kukaan täysin tai osittain eri mieltä siitä, että tämä argumentti on pätevä?

• Jos kukaan ei ole eri mieltä: esitettyä argumenttia pidetään pätevänä. Siirry vaiheeseen 5.
• Jos joku on eri mieltä: tutkikaa erimielisyyden perustelut (ks. vaihe 4), kunnes päädytte argumenttiin, josta kukaan ei ole eri mieltä. Sitten muut argumentit käsitellään vuorollaan ja tarkistetaan, onko niistä vielä erimielisyyttä, onko jotakin muutettava vai jostakin luovuttava (ks. vaihe 5, ohje, miten tämä tehdään) – kunnes palataan alkuperäiseen erimielisyyteen.

Vaihe 5: Yhdistä edellisessä vaiheessa esiin tulleet tiedot alkuperäiseen argumenttiin

Fasilitaattori kysyy alkuperäisen väitteen esittäjältä: “Onko argumentista vielä jotain käsiteltävää jäljellä?”

Argumentin esittäjä voi muotoilla väitteensä uudelleen, mikäli katsoo sen edelleen aiheelliseksi, tai kertoa, että se ei enää ole validi.

• Jos alkuperäinen argumentti pätee uudelleenmuotoiltuna edelleen, testaa se vaiheen 3 mukaisella tavalla mahdollisten erimielisyyksien osalta.
• Muussa tapauksessa on nyt osoitettu, että argumentti ei ole vastaperuste. Jos alkuperäinen argumentti on edelleen jollain tavoin validi, muotoile se uudelleen ja jatka kohdasta 3 selvittääksesi mahdolliset erimielisyydet uudelleenmuotoillun argumentin osalta. Muussa tapauksessa on osoitettu, että argumentti ei täytä vastaperusteen määritelmää.